Demopaja: tukiviittomarobotti

19.06.2018

Momo-robotti innostaa tukiviittomien opetteluun

Momo-robotti tervehtii asiakkaita ja henkilökuntaa Satakunnan sairaanhoitopiirin Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa. Kahden päivän testauksessa tutkitaan jäljittelevätkö lapset, joilla on autisminkirjon kehityshäiriö ja muut erityistä tukea tarvitsevat Momon tekemiä tukiviittomia. Tukiviittomat ovat viittomakielen viittomia, joita käytetään puheen rinnalla täydentämässä puhetta. Tukiviittomien käytössä on haasteena, että autistiset lapset keskittyvät usein kommunikoivan ihmisen tahattomiin ilmeisiin, mikä vie helposti huomion pois tukiviittomista.

Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, keskittyvätkö asiakkaat paremmin tukiviittomien opetteluun, jos viittomien tekijänä onkin ilmeetön ja eleetön robotti. Lisäksi haluttiin saada tietoa lapsen halusta ja valmiuksista kommunikoida robotin kanssa.

– Osallistuimme ensimmäistä kertaa verkostotyöskentelyyn, jossa kehitysvammaiset sekä teknisen alan, robotiikan, kommunikaation, neuropsykologian, palvelumuotoilun ja kehitysvammapalvelujen osaajat kohtaavat. Kokeiluun tarvittiin kaikkien erityisosaamista, kertoo laatupäällikkö Jouko Alinen.

Antinkartanossa saadut alustavat kokemukset ovat rohkaisevia.
– Alkuun ohjasin muutaman viittoman, jotta asiakkaat huomaavat mistä on kyse. Asiakkailla, joilla autismin aste oli lievempi, sekä niillä, joilla oli jo aiempia kokemuksia tukiviittomilla kommunikoinnista, sujui viittomien toistaminen hyvin, toteaa puheterapeutti Akuliina Lehtonen.

12-vuotias Reko Ojala osallistui kokeiluun yhdessä äitinsä Marita Ojalan kanssa.
– Tulimme Kankaanpäästä varta vasten paikalle tutustumaan robottiin, sillä Reko pitää erityisesti roboteista. Kokemuksena tukiviittomien opettelu robotin kanssa oli myönteinen ja mielenkiintoinen. Robotti ei tuntunut ollenkaan pelottavalta. Rekoa kiinnosti eniten robotin puhe, kertoo Marita Ojala.

– Hienoja hetkiä olivat ne, kun asiakas käytti tukiviittomia Momoa jäljitellen. Tyytyväisyys oli käsin kosketeltavaa ja niitä hetkiä ei mitata euroilla. Ne lapset ja nuoret, jotka kommunikoivat vähäisessä määrin ihmisen tai robotin kanssa, saattaisivat useamman tapaamiskerran jälkeen kiinnostua tukiviittomien käytöstä robotin kanssa. Palvelukulttuurin näkökulmasta oli mielenkiintoista nähdä, että robotiikan kehittäjiksi löytyy inhimilliset arvot edellä kulkevia osaajia, iloitsee Alinen.

– Kehittyvän teknologian yritysvastuuhankkeet, kuten Momo-robotti, ovat Futuricelle erityisen antoisia. Ymmärryksemme sosiaalisesta robotiikasta – sen mahdollisuuksista ja rajoitteista – kasvoi huomattavasti lyhyessä ajassa. Työntekijämme ympäri Eurooppaa ovat olleet hankkeesta jopa poikkeuksellisen innostuneita. Tästä on nyt hyvä jatkaa syvemmälle sosiaaliseen robotiikkaan ja sen sovellutuksiin hoivapuolella – toivottavasti Prizztechin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa erinomaisesti sujunutta yhteistyötä jatkaen, toteaa Futurice Oy:n ”korporaattihippi” ja yritysvastuujohtaja Teemu Turunen.

Futurice kehitti Momon InMoov-robotin pohjalta. Robotin kokeilu on osa Prizztechin EAKR-rahoitteista Älykäs tuotanto -hanketta, jonka Robocoast R&D -demopajoissa tuotetaan uusia teknologisia ratkaisuja niin teollisuuden kuin palvelusektorinkin tarpeisiin. Futuricen palvelumuotoilija Minja Axelsson hyödyntää demopajan tuloksia diplomityössään, jossa tutkitaan robotin ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

Lue myös Futuricen juttu aiheesta: https://www.futurice.com/blog/when-momo-the-robot-met-children/

Marita Ojala, Reko Ojala ja Akuliina Lehtonen ovat ensimmäisten joukossa hyödyntäneet Momo-robottia tukiviittomien opetteluun.

Seuraa haasteiden edistymistä ja keskustelua Robocoastin ympärillä Twitterissä ja LinkedIn:ssä. Liittymällä postituslistallemme pysyt helposti kehityksen kyydissä: